torstai 4. huhtikuuta 2013

Jokapäiväinen leipämme

Auringonpaahde ei ole vielä alkanut. Aamuisessa hämärässä Bangkokissa liikkuu kauppiaita toreilta metallisten kärryjen kanssa kadunvarsille. Monet heistä ovat lähteneet liikkeelle, kun olen itse kääntänyt kylkeä yöllä ensimmäisen kerran. He pystyttävät kojunsa, puristavat mehunsa valmiiksi ja pujottavat lihat tikuille ja sitten odottavat miljoonakaupungin heräämistä, jos se on koskaan täysin edes nukahtanut.

Aamuinen koulumatkamme kulkee useamman katukeittiön lävitse, joissa käryää öljy ja erilaiset kasvikset ja lihat. Sillan alla joki haisee neljänkymmen asteen voimalla, mutta ihmiset istuvat tyytyväisinä betonisella terassilla survoen aamiaisriisiä suuhunsa samalla, kun ruskea vesi loiskuu veneen saapuessa laiturille. 

  
Katukeittiöt ovat monelle thaimaalaiselle ainut mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään


Kielikoulun opettajamme sanoo veneellä matkustamisen olevan "antaraay" eli vaarallista, koska vene pysähtyy vain hetkeksi laiturille ja kyytiin pitää hypätä sukkelasti. Olemme toistaiseksi kuitenkin pysyneet kuivina venematkojen ajan. Hypätään siis kyytiin. Aamuisin veneet ovat täysiä, mutta jostain löytyy aina tilaa. Osalla työmatkalaisista on sylissään keitto pussiin pakattuna ja pieni nyytti riisiä. 


Veneessä otetaan kiinni katosta olevasta narusta.
                                    

Määränpäässä hypätään veneestä ja kadunvartta pitkin kävellään koululle mopojen suhahdellessa vierestä. Pienen matkan aikana näkyy useampi kärry, joiden ympärillä käy kuhina. Hedelmiä, eräänlaista kahvisekoitusta, porsasta tikun nokassa ja grillattua lonkeroa tarjolla. Jään ostamaan hedelmäkauppiaalta pussillisen ananasta. Se maksaa 20 bahtia eli noin 50 senttiä. 


Tuoreita hedelmiä löytyy kaikkialta. Kuvassa limeä.
Kielikoulun jälkeen on syytä syödä lounasta - ja tarjontaa riittää. Kotiinsa saa vietyä myös ruokaa - mitä ihmeellisemmät ruokalajit pakataan kymmeneen eri pussiin aina mausteista lähtien. Kotona voi ihmetellä sitten, että mikä sekoitetaan mihinkin ja jos ylipäätään sekoitetaan.. 

Ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa on mukava käydä, koska lähes poikkeuksetta palvelu pelaa.   Asiakapalvelu tarkoittaa joko sitä, että joku palvelee asiakasta tai sitten asiakas palvelee itse itseään. Jälkimmäinen malli taitaa olla yleisempi monessa suomalaisessa ruokalassa ja kaupassa.

Monet thaimaalaiset syövät illallisensa valtavissa kauppakeskuksissa, joissa ravintoloita on melkein enemmän kuin muita kauppoja. Toinen ja edullisempi vaihtoehto on edelleen ruokailla kadunvarsilla. Koko aasialainen keittiö on katettu nenän eteen, joka kulmalle. Tietäisipä vaan mitä tilata.. 


Ankat roikkuvat paahteessa

Tänä iltana kuitenkin vuorossa kotikeittön tarjoilut - fuusio kitchen: suomi - thaimaa. Kaapissa on vielä suomalaista sipulikeittoa, jonka pohjalta voi tehdä jauhelipihvejä, mutta siihen lisätään thai-mausteita. Vuorossa on siis tulisia mummon jauhelihapihvejä riisin ja hedelmäpohjaisen salaatin kanssa. Ennen nukkumaanmenoa pilkotaan vielä hedelmiä aamupalalle. Parvekkeeltamme näkyy työmaa, jossa on vielä yhdentoista  aikaan liikettä. Työmaan nurkalla on iso teltta, josta pilkottaa valoa. Työmiehet ovat  todennäköisesti Bangkokia ympäröivistä maakunnista, eikä heillä ole tässä kaupungissa kotia. Mietin minkälainen on heidän iltapalansa. Parvekkeelta näkyy myös vastaikkaisella kadulla olevan firman oma henkien temppeli. Monissa niistä on esimerkiksi pullo cokista pillillä varustettuna, hedelmiä ja hieman ruokaa. Henget ovat nälkäisiä samalla tavoin kuin ihmiset. Jos niitä ei ruokita, myynti alkaa takkuamaan tai pomon poika sairastuu.

Eläviä äyriäisiä myydään chinatownissa kadunvarsilla

Täällä ei kierrätetä, vaan kaikki roskat ja ruuanjätteet työnnetään samaan pönttöön. Kierrätys tapahtuu sen jälkeen. Kerrostaloissa hyödylliset tavarat löytävät pian uudet omistajat. Lopullisesta kierrätyspisteestä tai paikasta ei ole tietoa. Joku arveli, että lopullinen lajittelu tapahtuu käsin kaatopaikalla. 

Aurinko laskee ja pian ympäri Bangkokia herätyskellot pirisevät.

Tero







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti