"Kuva jossa elän" - blogi jää tauolle.

Hei tukijamme ja työmme seuraajat Suomessa!


Tämä blogi jää määrittelemättömän pitkälle tauolle. Tauon syy on se, että me kerromme työstämme nykyään niin monissa kanavissa, että tälle blogille ei enää riitä aikaa eikä energiaa.

Tämän blogin taustalla on häämöttänyt Thaimaan kanssalliseläin, norsu.
Nyt tämä norsu jää vilvoittelemaan joelle :)

• Kuulumisia voi jatkossa lukea uutiskirjeistä (kulkivat ennen nimikkokirjeen nimellä). Ne löydät kätevästi osoitteesta: https://www.dropbox.com/sh/3u1mz7l3390ofoc/AAA42Q7gVM230xRgX2d28Qdca       Tuosta kansiosta löytyy myös muiden Mekong-alueen lähettien tuoreimmat kuulumiset.

• Teron ja Katariinan tukiryhmässä voit seurata työtämme ja lähettää meille terveisiä. Ryhmässä saat myös tietoa erilaisista lähetystyön tapahtumista. Ryhmään pitää liittyä, mutta liittyminen ei velvoita sinua mihinkään. Tukiryhmän löydät tästä osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/532326336795822/

• Me kirjoitamme usein juttuja Me Kongilaiset sivuille facebook - ja twitterpalveluissa."Me Kongilaiset" on Thaimaassa, Kambodzhassa, Laosissa ja Vietnamissa työskentelevien Suomen Lähetysseuran työntekijöiden sivusto. Näillä sivuilla kerromme työstämme ja elämästämme täällä Kaakkois-Aasiassa. Sivuja seuraamalla pääset kiinni paikallisten ihmisten elämään, ajankohtaisiin uutisiin, kuviin, videoihin. Sivuja seuraamalla saat hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä lähetystyö on nykyään ja millaista elämä on Mekong-joen alueella. Sivut toimivat myös toiseen suuntaan. Kirjoita kuulumisesi tai kysymyksesi Me Kongilaisille ja me vastaamme Sinulle!

Me Kongilaiset löydät seuraavista osoitteista:MeOlemme perustaneet facebook

-

sivuston joeksi, joka virtaa kahteen suuntaan.

Haluamme kertoa omasta ja kumppaneidemme työstä sekä tehdä näkyväksi

tavallisten ihmisten elämää Myanmarin, Thaimaan, Vietnamin, Laosin, ja

Kambodzhan alueille. perustaneet facebook

-

sivuston

joeksi, jok

a virtaa kahteen suuntaan.

Haluamme kertoa omasta ja kumppaneidemme työstä sekä tehdä näkyväksi

tavallistenn emää Myanmarin, Thaimaan, Vietnamin, Laosin, ja

Kambodzhan alueille.

https://www.facebook.com/mekongilaiset

https://twitter.com/MeKongilaiset

http://instagram.com/mekongilaiset

Kaikki Me Kongilaisten videot löydät osoitteesta:

https://vimeo.com/mekongilaiset/videos

Tästä logosta tunnistat meidät eri palveluissa!

• Tero kirjoittaa nykyään myös blogia yhdessä muiden Lähetysseuran työntekijöiden kanssa. Tässä linkki viimeisimpään blogiin: http://www.kotimaa24.fi/jalleensyntyako-vai-ei/

Kiitos, että olette seuraneet alkutaivaltamme Thaimaassa tämän blogin kautta. Kiitoksien myötä, tämä blogi poistuu käytöstä toistaiseksi. 

"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” - Mark. 16:15 

T: Tero & Katariina

Pitkän kevään päätös.

Kun katsoo kalenteria huomaa, että juhannus kolkuttelee ovella, mutta kotikaupungissamme ei Suomen keskikesän tunnelmaa juuri löydä. Thaimaassa on itse asiassa alkanut sadekausi ja ilma on viilentynyt sopivasti. Joka päivä sataa ainakin vähän, mutta sadekuurot ovat toistaiseksi vielä olleet lyhyitä ja virkistäviä. 

Bangkokissa on nyt sadekausi. Etualalla Chao Praya joki, joka tunnetaan
myös kuningasten jokena. Joesta haarautuu lukemattomia "klongeja" itse
kaupunkiin. Yhtä niistä me olemme käyttäneet usein koulumatkoihin.

Viimeisestä blogikirjoituksesta on heilahtanut useampi kuukausi ja sille on syynsä. Meidän kevät on ollut täynnä töitä ja matkoja. Nyt on pieni suvantohetki ja heinäkuussa katse onkin jo Suomen matkassa.

Vuoden alussa Tero valittiin Mekong-alueen tiedotusvastaavaksi. Ensimmäinen iso urakka oli yhdessä mekongilaisten kollegojen kanssa kehittää Lähetysseuran sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa viestintää. Lopputuloksena avasimme Mekongilaiset sivut niin facebookiin, Twitteriin kuin Vimeo videopalveluun.

Klikkaa tästä linkki meidän esittelyvideoon!

http://vimeo.com/92718782

Facebookista löydät meidät osoitteesta:

https://www.facebook.com/mekongilaiset

Twitterin osoite taas on:

https://twitter.com/MeKongilaiset

Mekongilaisten tarkoituksena on näiden sosiaalisen median palveluiden kautta kertoa Lähetysseuran ja kumppaneidemme työstä tällä alueelle ja olla yhteydessä työmme tukijoihin. Sosiaalinen media mahdollistaa myös kaikille tämän alueen kulttuurista, kristillisestä kirkosta ja elämästä kiinnostuneille helpon ja kätevän tavan nähdä ja kuulla, minkälaista elämä Thaimaassa, Kambodzhassa, Laosissa ja Vietnamissa oikein on.

Tiedotustyö ja Lähetysseuran yhteistyökumppaneihin tutustuminen ovat kuljettaneet meitä kevään aikana niin Kambodzhaan kuin Vietnamiin. 

Vietnamissa sijaitseva Hanoi on tunnelmaltaan ainutlaatuinen paikka. Ranskalainen siirtomaa-arkkitehtuuri trooppisessa ilmastossa ja aasialaisen elämäntavan ympäröimänä on... aika mykistävä elämys.

Kaiken tämän keskellä kielikoulun loppusuoraa on rustistettu erilaisilla kursseilla, mutta pääpaino on ollut uskonnollisen, "korkean kielen" opiskelussa.

Thaimaan kielessä on erilaisia tasoja ja tämä uskonnollinen kieli, jota käytetään myös kuningasperheestä, on sitä ylintä kirjakieltä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun puhutaan Jumalasta, häntä ei tosiaan sinutella! Ja kun Jumala tekee jotain, kaikelle on oma korkeakielen ilmaisunsa. Esimerkiksi, kun arkikielessä annetaan jotain, sanotaan "hai", kun Jumala antaa jotain, sanotaan "prathaan". Voi siis sanoa, että olemme joutuneet opiskelemaan kaksi kieltä yhden sijasta.

Thai-englanti Raamattu on ollut keväällä yksi tärkeimmistä opiskelukirjoistamme.

Kesäkuussa koitti sitten päivä, johon olemme valmistautuneet saapumisestamme lähtien. Opetustyöt Thaimaan kirkon koulutuskeskuksessa (Luther seminaarilla) alkoivat "jumalanpalveluselämän perusteet" kurssilla. Opiskelijoita kurssilla on kahdeksan. He tulevat eri puolilta Thaimaata ja ovat eri ikäisiä, mutta yhteinen nimittäjä lienee "chaidii" eli hyväsydämisyys. Uudet "azaanit" (lue opettajat) saavat aika paljon kielitaidossa vielä anteeksi. Välillä opetellaan vähän englantia ja sitten vaihdetaan taas jumalanpalveluselämän historiaan. On mieletön tunne, kun tulee vaikeissa ja abstrakteissa asoissa ymmärretyksi ja ymmärtää toista. Tekisi mieli pompata tasajalkaa ilmaan ja huutaa "JES!!"

Azaan Katariina ja opiskelijat: James, Phree, Bass, Tyng, Oo, Zolo, New ja Sai.
Opiskelijoiden nimet ovat lempinimiä, joita käytetään Thaimaassa hyvin paljon.

Kurssin lisäksi vastaamme aina keskiviikkoisin pidettävästä viikkojumalanpalveluksesta, jonka toimittavat pääosin vanhemmat opiskelijat. On ollut vaikuttavaa seurata sitä, miten huolellisesti ja täydestä sydämestään opiskelijat tekevät omat vastuutehtävänsä. Suurimmalla osalla heistä ei olisi mitään mahdollisuutta opiskeluun kirkon koulutuskeskuksessa tai missään muussa oppilaitoksessa, jos Lähetysseura ja sen työn tukijat Suomessa eivät mahdollistaisi sitä. Opiskelijoiden osoittama kiitollisuus siitä, minkälaisen mahdollisuuden he ovat saaneet, näkyy heidän olemuksessaan kaikin tavoin.

Ristikulkue poistuu kirkosta. Viikkojumalanpalveluksen aiheena oli helluntai. Nämä opiskelijat
tulevat olemaan tärkeässä tehtävässä omassa maassaan, kun evankeliumia julistetaan sanoin ja teoin,
kaikilla kielillä ja kaikkien kansojen parissa.

Kun katsoo viimeistä puoltatoista vuotta, jonka olemme Thaimaassa viettäneet, saa tuntea ennen kaikkea kiitollisuutta. Paljon on tehty töitä, olemme oppineet valtavasti ja lopulta voi sanoa, että olemme kotiutuneet tähän kaupunkiin. Tuntematon trooppinen metropoli on nyt koti-Bangkok ja kirkko, jonne saavuimme outoina ja kielitaidottomina farangeina, on nyt koti-kirkkomme.

Kotikaupunkimme on kauneimmillaan auringon laskiessa. 

Lähetystyön tuoksusta paastoon

On paahtavan kuuma. Hiekkatiellä tuuli nostattaa pölyn kasvoille. Pujottelemme tuk-tukien ja mopojen katkemattomassa virrassa. Vaikuttaa siltä, että jokaisella kuskilla on aina etuajo-oikeus, sillä liikenne etenee ilman pysähdyksiä, jokainen raivaa oman tilansa ja kaaoksessa tuntuu sittenkin olevan jonkinlainen järjestys. Bangkokin jälkeen Phnom Penh tuntuu maaseudulta. Kaikki on kotoista ja konstailematonta. Vähän kulunutta, rähjäistä ja jotenkin sinne päin.

Pieniä katuja kulkiessa tuntuu astuvansa keskelle ihmisten arkista elämää.Täällä elämä tulee sanan mukaisesti iholle, rönsyilee vastaan kaikkine väreineen. Kodeista tulee päiväsaikaan pieniä putiikkeja: partureita, räätäleitä, ompelimoja, pajoja ja verstaita. Ompelukoneet kannetaan ulos ja pöytiä ja kojuja kyhätään kadulle. Kaikkialla tehdään ruokaa ja myydään sitä. Lämpimään ilmaan sekoittuu käryävän grillin ja palaneen hiilen tuoksu. 

Kambodza on yksi Thaimaan naapurimaista. Se on köyhä valtio, jonka väestö saa pääosin elantonsa maataloudesta. Suurin osa (95%) maan asukkaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jotka puvuvat khmerin kieltä. 

Phnom Penhin katuja kulkiessa tuntuu vaikealta ajatella, että täällä kohtaamieni ihmisten lähihistoria on synkkääkin synkempi: Pol Potin hirmuvallasta ja pitkästä sisällissodasta on kulunut vain muutama vuosikymmen. 

"The Tuol Sleng Genocide Museum" on entinen koulu, joka Pol Potin hallintakauden aikana muutettiin vankilaksi.
Kaiken yksilöllisyyden ja vapauden tukahduttanut Angkar-järjestelmä valvoi kambodžalaisia, joiden tuli tehdä samaa työtä, syödä samaa ruokaa ja käyttää samoja vaatteita. 

Kambodza palasi vuoteen nolla: yksityisomaisuus kiellettiin, perinteet, uskonto, teatteri, musiikki, sanomalehdet jne. lakkautettiin ja kirjastot, sairaalat, koulut ja muut julkiset rakennukset hylättiin. Kaupungit sujettiin, ja puolet väestösät joutui jättämään kotinsa. 
Kambodzan kansanmurha oli yksi vuosisadan pahimmista inhimillisistä katastrofeista: 
erään arvion mukaan surmansa sai yli viidesosa maan väestöstä. 

Tapasimme David Simonin Phnom Penhin Tumnobtekin kirkossa. Myös David ja hänen perheensä joutuivat sisällissodan aikana jättämään kotinsa. ”Kaikki uskonnon harjoittaminen oli kiellettyä, mutta kukaan ei voinut kieltää minua rukoilemista.” Tänä päivänä David opettaa Phnom  Penhissä khmerin kieltä ja on yksi seurakuntansa peruspilareista - tuleva pappi.

Lähes 30 vuotta kestäneen sisällissodan seuraukset näkyvät  yhteiskunnassa. Hyvin konkreettisella tavalla ne näkyvät esimerkiksi ikärakenteessa - yli puolet kansasta on alle 21-vuotiaita. 

Mutta selviytymistahtoa ja uskoa tulevaisuuteen löytyy. Suomen Lähetysseura tukee Cambozhassa järjestöjä, jotka puolustavat erityisesti lasten ja nuorten ihmisoikeuksia ja antavat valmiuksia hyvään ja turvalliseen aikuisuuteen.

www.first-step-cambodia.org

http://www.mluprussey.org.kh/about-us.html

Kaiken näkemämme ja kokemamme jälkeen tuntui hyvältä istahtaa kirkon penkkiin tuhkakeskiviikkona ….. Kirjavan ja hyvin kansainvälisen seurakunnan keskellä olo oli kotoisa. Ja kaikki tuntui turvallisen tutulta. ”Jumala, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun uskollisuutesi ylös pilviin.”

Kotimatkalla Tuk-tukin kyydissä haistelin lähetystyön tuoksuja, katumuksen merkki otsassani. Katumuksen merkki - ja pelastuksen.